Omatjaure - Kahveen kalastajat

Go to content

Omatjaure

Reissut > Reissut
Omatjaure

Omatjaure sijaitsee Råstojärven eteläpuolella,sinne lensimme Kilpisjärveltä ja Helifliten kopteri oli lentovälineenä, mukaan olivat lähteneet Esso,Panu,Pekka,Jari ja Simo.

Jouduimme tekemään kaksi lentoa ennenkuin koko porukka oli saatu perille Omatjauren etelä rantaan ilmasta näki hyvin kuinka laajoja tuhoja tunturimittarin toukat olivat tehneet tunturi koivikoissa sinä vuonna,näimme silmänkantamattomiin lehdettömiä koivikoita.Päästyämme perille sataa tihuutti joten emme kiirehtineet teltan pystytyksessä,tällä matkalla meillä oli mukana täysin uusi ja käyttämätön Savotan jsp teltta,jonka toki olimme sen harjoitusmielessä kerran pystyttäneet ennen reissulle lähtöä.Ladoimme tavaramme pressun alle sateelta suojaan.
Sade lakkasi aika nopeasti ja pääsimme teltan pystytykseen,se sujuikin suhteellisen nopeasti,kannoimme tavaramme telttaan suojaan koska pilvet yläpuolellamme näyttivät sateisilta ja kyllähän niistä aina välillä vähän vettä ripotteli.Saatuamme leirin pystyyn keittelimme perinteisen tavan mukaan kahvit ja nautimme sen Whiskyllä terästettynä,juoma jota iiriksen kahviksi myös kutsutaan,viski taisi olla ylämaan lintua jos oikein muistan.
Siinä istuskellessa jutut kääntyivät keleihin,katseltiin taivaalle ja yritettiin tehdä jonkunlaista prognoosia sen hetkisestä ja yritettiin jopa ennustaa tulevan viikon kelejä.

Rohkeimmat jopa tekivät prognooseja koko viikoksi,Hemmokin lupaili että tänään vielä satelee,mutta seuraavasta päivästä lähtien on poutakelit ja aurinko paistelee melkein pilvettömältä taivaalta,sellaiselle ennustukselle naureskeltiin että eipä taida Hemmon prognoosi tulla toteutumaan eipä varmaan itsekään uskonut omiin ennustuksiinsa hän oli kuulemma tehnyt prognoosin Koskisen Paanun painostuksessa ,Panu oli kuulemma niin kovaa vongannut Hemmolta prognoosia tulevista keleistä jotta tämä hädissään teki todella optimistisen sää ennusteen,että saisi Panun hiljaiseksi.

Keli kirkastui sen verran että aloimme kasailla vapojamme ja suuntasimme läheiselle joelle joka laski leirimme vieressä Omatjaureen,virtaus joen suulla ei ollut kummoinen,mutta kalaa tuntui olevan,osa porukasta meni järven rantaan kohtaan johon joki laski sieltä myöskin löytyi hyvän kokoista harjusta.
Joesta leirimme kohdasta saimme myös viikon aikana muutamia vähän isompia taimenia joista osa oli hyvin kirkkaita ne ilmeisesti nousivat järvestä jokeen syömään,suurimpana Keimon saama noin 1,5 kiloinen kirkas kala.Seuraavana päivänä Esso ja Keimo kävivät joen latvavesillä ja järvellä josta leirin vieressä oleva joki alkoi jonne matkaa oli lähes 10 kilometriä sivu ja maasto oli soista ja pusikkoista välillä oli vaikeuksia päästä edes joen rantaan tiheän pajukon takia.

Joki ei ollut kovin leveä,kalastettavaa oli kumminkin paljon ja ylempänä oli myös rautua joka ei millään tahtonut ottaa perhoon,mutta Lottoon sitäkin hanakammin valitettavasti suurimmat pääsivät irti,pojat saivat kumminkin joitakin hyvän kokoisia rautuja syömäkaloiksi.
Muu porukka oli marssinut läheisille järville joille matkaa oli noin 5-6 kilometriä ainakin Panun GPS:n mukaan,harjusta tuli lähes joka heitolla mutta ne eivät olleet mitään isoja.

Tultuamme pitkulaisen muotoiselle järvelle,joka oli rannoiltaan syvä järvestä oli yhteys Råsto järveen tai oikeammin Råsto jokeen,jatkoimme kalastusta, harjuksen koko järvessä oli suurempi kuin muilla järvillä joissa olimme juuri kalastaneet ja löytyipä järvestä myöskin rautua jotka ruokailivat heitto etäisyydellä rannasta ja me myös saimme muutamia alle 0,5 kiloisia ylös asti.
Seuraavina päivinä kävimme lähes jokaisella järvellä jotka sijaitsivat noin 10 kilometrin säteellä leiristämme , niistä joissakin emme nähneet minkäänlaista elämää emmekä saaneet kalan kalaa.

Mainitsemisen arvoinen voisi olla Puikko järvi josta saimme pintaperhoilla kivasti rautua mutta ei mitään järin suuria,harjuksia saimme tällä reissulla useita satoja yli kilon kaloja ei tullut kuin yksi, 0,5-0,8 kilon harjuksia taasen tuli lukematon määrä.

Joki joka laskee Omatjaureen oli todella kalaisa varsinkin harjusta joessa oli yllin kyllin ja se otti myöskin perhoon iloisesti, perhoista voisi mainita kuulapäät, vesiperhosen pupat,päiväkorennon nymfit ja molempien aikuisjäljitelmät.
Voisi myös todeta että kaikkien ihmetykseksi Hemmon prognoosi piti lähes paikkaansa loppuviikolla vallitsi hellekelit varjossakin lähes 30 astetta lämmintä ja lähes tuuletonta,ei jaksanut kalastella päivisin ollenkaan ei sen puoleen ei kalakaan ollut syönnillä niin lämpimillä keleillä.

Riesaksi tällöin muodostuivat hyttyset ja mäkäräiset niiden takia oli pukeuduttava,eipä voinut heilua shortsin jalassa tai yläkroppa paljaana vaikka olisi mieli tehnytkin. Erityisen tuskainen oli viimeisen aamun kopterin odotus.

Tällä matkalla Koskisen Paanu erehtyi sandaaleilla tunturissa olleeseen ansaan,hän sananmukaisesti astui ”paskaan”,joka oli ovelasti piilotettu yhteen hiekkaiseen rinteeseen lähellä leiriämme.
Muita kalamiehiä oli myös samalla alueella mutta ei ollenkaan riesaksi asti,korpeista sen sijaan oli riesaa, jätimme yhtenä päivänä teltan ulkopuolelle savustus puruja,foliota ja lähdimme kalaa kun palasimme niin leiriltämme nousi 4 korpin seurue,leirille päästyämme totesimme että purupussit oli hakattu rikki ja folio oli revitty pieniksi palasiksi.

Olimme luottaneet näköjään liikaa kihuun joka vartioi leiriämme ruokapalkalla että se pitäisi muut metsän elävät loitolla, no minkäs sekään ylivoimalle mahtoi korppeja oli sentään neljä.
Yhtenä aamuna Hemmo,joka yleensä ponkaisi aina ensinmäisenä ylös näki leirimme lähellä poro tokan joka kulki läheltä telttaamme poroja oli kymmeniä hän alkoi matkia porojen rykimistä taisi olla matkiminen vaakuttavaa koska yksi poro erkani tokasta ja lähti tulemaan kohti pää alhaalla,meinasi siinä Hemmollekin tulla hätä niin lähelle poro tuli onneksi se menetti mielenkiintonsa ja palasi takaisin tokan luo ,Hemmo oli kuulemma jo katsellut paikka mihin syöksyä vai ottaisiko poroa sarvista kiinni ja vääntäisi siltä niskat nurin.

Iiriksen Kahvin Kalastajat Kotisivu

Back to content