Sartaure - Kahveen kalastajat

Go to content

Sartaure

Reissut > Reissut
Sartaure
2013 reissu tehtiin Sartaure nimiseen paikkaan ja reissulle mukaan lähti Esso ,Jari ja Simo. Lähdimme Vaasasta 03.08.2013 klo: 05:30 ja ajettavaa oli reilut 800 km, lento oli varattu 18:00 paikallista aikaa.
Ehdimme Kvikkjokkiin josta kopteri kuljetus oli sopivasti,saimme rauhassa vaihtaa vaatteet ja muutenkin tehdä vielä viime hetken tarkistukset ,oliko kaikki mukana. Ja mikä parasta keli oli ihan hyvä ei satanut mitä nyt vähän tuuli.
Pilotti katseli vähän pitkään meidän tavara määrää ,kaikenkaikkiaan reilut 230 kg yhteensä , teltta yksistään painaa noin 30 kg ja meillä
oli myös Virolaista koivua 3 säkkiä jotka ostimme Jokkmokista paikalliselta Statoil asemalta ,on se kumma kun ei Ruotsista löydy kovuklapeja vaan pitää rahdata Virosta puut Ruotsin lappiin.
Lensimme suoraan reittiä Sartaurelle eli tuntureiden yli ,Pekka olisi varmasti "tykännyt"lennosta turbulenssia oli melkoisesti tuntureiden välissä.

Kun saavuimme lähemmäs Sartaurea piti ilmasta koittaa katsoa hyvä leiri/kalastus paikka ,eipä ollut helppoa ja kun kopterikuskikaan ei niin hyvin tuntenut aluetta niin laskeuduimme Sartauren yläpuolella olevan pikkujärven rantaan. Löysimme tosi mahtavan leiripaikan toki aika avoinaisesta paikasta mutta luotimme että savotan puolijoukkue teltta kyllä kestää kovatkin myterit.
Laitoimme leirin/teltan pystyyn ja kamat telttaan siinä vaiheessa nälkäkin jo kurni mahassa ,keli oli tosi mahtava ,tuuli oli aika kova mutta se piti hyttyset kyllä pois. Sartaure oli joki jossa pikku järviä ja niiden välissä erilaisia/pituisia virtoja ,mahtui siihen myös useampi putous ja siellä saa kalastaa vain perhokalastus välineillä.

Sartaure alkaa Vaimok nimisestä järvestä joka oli noin 4-5 km leristämme ylävirtaan. Eka iltana kävimme leirin lähi vesillä vähän kokeilemassa löytyisikö taimenta tai rautua,vesi tilanne oli aika huono eli vesi oli tosi alhaalla.
Toki saimme lähes ensinmäisillä heitoilla pikku taimenta ,suurimmat noin 30-35 cm. Loppuillan vietimme nuotiolla ja joimme hiukan iiriksen kahveeta ja tulihan siinä mailmaakin vähän paranneltua .
Yhtenä päivänä päätimme lähteä Vaimokille ja tarkoitus oli kalastella koko väli lerillemme asti ,väliltä löytyi mahtavia virtoja ja pikkujärviä joissa oli rautua runsaasti mutta pienen laista ,Jarilla oli yksi oikein kunnon rautu kiinni mutta se oikaisi koukun ja pääsi irti.
Samalla reissulla näimme teltan joka oli aika lähellä paikkaa josta Vaimok alkoi virrata alaspäin,eikä mennyt kauaan kun teltalta lähti tulemaan kaveri meidän suuntaan ja heitä oli kaksi ja aika läheltä Vaasaa olivat nuo kaksi he tulivat Umeåsta.
Juteltiin siinä jonkun aikaa ja katseltiin kartasta hyviä kalapaikkoja ,toinen heistä kertoi että virta joka lähti Vaimokista oli kyllä hieno mutta aika matala ja siellä oli myös ihan pikku taimenta riesasti asti niitä tuli joka heitolla , hän näytti kartalta muutaman rautujärven joissa olivat kalastaneet , he olivat saaneet vain pikkurautuja.
Siinä sitten yhdessä ihmeteltiin sitä että kalat jotka he olivat ottaneet syömäkaloiksi kuten mekin edellisiltana Simpan saama vajaan kilon taimen ,vatsasta ei löytynyt mitään ja muutenkin hyönteisten kuoriutumisessa oli jotain outoa.
Isompi taimen tuli illalla/yöllä hyvinkin matalaan veteen ja muutenkin ilta ja yöt olivat ajankohtia jolloin saimme suurempia kaloja, Sartaurella oli kalastus säännöissä että syömäkaloja sai ottaa vain ydden per henkilö ja koko luokka 40-45 cm, isommat ja tietty pienemmät piti päästää takaisin elementtiinsä.

Yleensä kyllä tuntureilla jos on kelit kun oli muutamat ensimmäiset päivät niin kuoriutumista olisi pitänyt tapahtya huomattavasti enemmän kuin tapahtui ,pääosin ihan olemattoman pientä vesiperhosta koukkukoko 22 toki päivänkorentojakin näkyi mutta tosi vähän.
Vajaan viikon saldo oli 4-5 mittakalaa ja pikkutaimenta satoja ,toki näimme isompiakin kaloja ja niitä oli joka äijällä myöskin siiman pässä ,mutta niinkuin siinä yleensä käy niin nehän tietty pääsevät irti.
Viikon keskivälillä alkoivat sitten sateet ,siinä meni muutama päivä että aina välillä pääsi käymään kokeilemassa "koti"järvessä , kauemmas ei viitsitty lähteä koska sateet olivat aika rankkoja ,pisin sade putki oli lähes vuorokauden mittainen.
Reissun loppupäässä näimme ylävirran alueella 5 kalamiestä jotka tulivat käymään leirissämme ja olivat Luulajasta Ruotsista. Muutama heistä tunsi alueen vedet todella hyvin ja saimma heiltä monta hyvää vinkkiä tulevaisuuden kalapaikoista.

He olivat myös huomioineet että taimenten vatsoista ei ollut löytynyt mitään ,yksi heistä oli saanut Sartauresta noin 5 km alempaa leristämme 53 cm taimenen joka oli painanut vai vähän yli 700 gr.
Simpankin 45 cm taimen oli pananut 840 gr eli jotain oli kyllä tapahtunut tunturissa koska ei tämä ihan normaalia ole ,epäilimme etä pakkanen oli tappanut kuoriutuneet hyönteiset?
Poroja alueella oli paljon ja muutaman kerran oli läheltä piti tilanteita varsinkin Jarila kun hän yllätti poron makuukselta ,poro meinasi käydä päälle mutta onneksi Jari ymmärsi peruuttaa ja tilanne purkautui ja poro sai pitää henkensä.
Sartaure oli ihan mukava paikka mutta ajankohta ja ehkä kelitkään eivät ihan suosineet,onneksi ei nyt sentään käynyt kuten Hoikajaurella eli ei kalan kalaa. Parhaita paikkoja Sartaurella olivat virrat jotka laskivat järviin niissä näkyi viikon aikana isojakin kaloja .
Perhoista voisi mainita kuulapää ,nymfit,pupat ja varsinkin pintaperhot toimivat hyvin kun kelit sen sallivat.
Streamerit toimivat myös ei vain huomattu niitä kokeilla muuta kuin reissun loppupuolelle ,Essolla oli kunnon taimen kiinni streamerissa jonkun aikaa ja siitä saatiin hyvä näköhavainto koska kala teki mahti loikan jäätyään kiinni sreameriin mutta sekin pääsi sitten lopuksi irti.
Helikopteri kyyti oli varattu pois tunturista perjantai aamuksi 09:30 ja lähes aikataulussa se tulikin meitä hakemaan ja tietysti aurinko paistoi ja ei tuullut lainkaan ja kalat kävivät innokkaasti pinnassa ja viimeisenä yönä oli myös ollut pakkasta maa oli ihan kuurassa kun nousimme.
No ensi vuonna sitten taas uudet reissut ja toivon mukaan kaikki pääsevät lähtemään mukaan no se jää nähtäväksi ja paikka mihin ehkä mennään löytyy aika läheltä Sartaurea.

Iiriksen Kahvin Kalastajat Kotisivu

Back to content