Tuttur - Kahveen kalastajat

Go to content

Tuttur

Reissut > Reissut
Tuttur

2005 vuonna haimme Råsto jokeen 3 päivän lupia jotka pitää hakea erillisellä hakemuksella joka lähetetään Länsstyrelseniin ja niitä myönnetään vain määrätty määrä taisi olla 200 kalastus päivää Råston osalta ja jos hakijoita on enemmän kuin kalastus päiviä niin silloin suoritetaan arvonta,saimme ilmoituksen myöhemmin että arpa ei ollut meitä suosinut,valitettavasti.
Suunnitelmamme menivät uusiin puihin,kartta uudestaan käteen ja valinta kohdistui Tuttur järven ympäristöön joka sijaitsee Kiirunasta etelään,lähellä Stora sjöfallet nimistä paikkaa.

Sieltä löytyi myös yrittäjä jolta olimme varanneet helikopteri lennot tunturiin,firman nimi oli Fiskflyg, mukavan enteellinen nimi.Reissuun tällä kertaa oli lähdössä koko porukka eli Simo,Esso,Panu,Pekka,Jari ja Tomi.

Saavuimme ennen sovittua aikaa Fisklygin pihaan maksoimme kyydin ja ostimme kalastus luvat viikoksi,luvan hinta 175 kr viikolta, erittäin kohtuullinen alle 20 €.
Tälläkin matkalla ylipaino pääsi yllättämään,yhteen kuljetukseen mahtui 450 kg tavaraa ihmiset mukaan lukien ja ensinmäisen lennon tavarat punnittiin ja loppu tulema oli että tavaraa liikaa tai sitten yksi äijä pois kopterista,tilanne oli hankala koska olimme jakaantuneet,Keimo,Pekka ja Simo olivat lähteneet autolla Kohti Sitasjauren rantaa jonne oli matkaa yli 20 kilometriä oli tarkoitus pysäköidä auto sinne ja helikopteri tulisi heidät sieltä hakemaan tämä järjestely laski matkamme hintaa tuntuvasti.Pojat tekivät ratkaisun että myös Esso ajaa Sitasjauren rantaan ja pysäköi myös autonsa sinne,Panu ja Tomi lensivät tunturiin.
Pahaksi onneksi Esson autosta räjähti matkalla takarengas,mutta ei siinä Essolla ollut aikaa ruveta rengasta vaihtamaan vaan hän ajoi osan matkasta tyhjenneellä renkaalla ja kun hän oli perillä niin kerkesimme vaihtaa vararenkaan tilalle ennen kun kopteri tuli meitä noutamaan.

Perille päästyämme tunturiin totesimme olevamme aika korkealla noin 860 metrissä,lumisia tunturin huippuja näkyi joka suunnalla. Keli oli kohtalainen ja taas normaali rutiinit teltta pystyyn ja kamat sinne.

Tämän jälkeen kalavehkeitten kimppuun,vavat laitettiin valmiiksi odottamaan tulevia kalastus sessioita.Tokihan tässä vaiheessa myöskin keiteltiin kahvit ja sitä terästettiin tutulla juomalla merkki taisi olla joku Jameson vai oliko se ylämaan lintua en muista mutta hyvää se ainakin oli,aitoa iiriksen kahvia.
Leirimme oli Tuttur järvestä laskevan joen varrella,joessa leirimme kohdalla oli suurehko suvanto.Eikä porukka kauaa jaksanut istuskella vaan suuntasimme suvannon rantaan vavat mukana.Keimo kokeili koneongella muiden vielä katsellessa ja ei aikaakaan kun lotossa pyristeli kala joka osoittautui rauduksi,perhoonkin kalat ottivat mutta harvakseltaan ja olivat kooltaan pieniä.

Koneonkeen rautu otti todella innokkaasti kiinni varsinkin lottoihin,vannoutuneet perholla kalastajat uskoivat vielä tässä vaiheessa että kyllä rautu perhoonkin ottaa kunhan kelit vähän paranee ja tuuli vähän asettuu.Kyllähän näin kävikin mutta ei kovin montaa kertaa sillä kelit pysyivät tuulisina ja sateisina lähes koko viikon myöskin ilman lämpötila oli alhainen,päivisinkin lämpö pysyi jossain 5-10 asteen tietämillä ja öisin oli vielä kylmempi yhtenä yönä oli läheisen tunturin huippu valkoinen lumesta ja oli leirissämmekin yön aikana vähän räntääkin sadellut.
Toki viikkoon mahtui poutaisempiakin jaksoja muuta silloin saattoi tuuli olla riesana perhonheitosta ei oikein tahtonut tulla mitään. Esso sai Tutturiin laskevan puron suulta suurimman perholla otetun noin kilon painoisen raudun,hänellä oli myös huomattavasti isompi kauan kiinni saman puron suulla mutta valitettavasti se lopulta riuhtaisi itsensä vapaaksi.

Parhaaksi otti paikaksi perholle osoittautui suvantoon laskevan joen virran pää josta saimme joka päivä useita rautuja kooltaan 30-40cm eli aika pieniä. Koneongella sitten saatiin senkin edestä suurin Pekan saama 2 kiloinen ja Jari 1,5 kiloinen jotka molemmat tulivat samasta pikkujärvestä.

Puro joka laski Tuttur järveen niin sieltä Jari sai toisen noin 1,5 kiloisen,samaisesta paikasta saivat muutkin useita lähes kilon painoisia rautuja.
Pois lähtöä edeltävänä päivänä joilloin tuuli navakasti tekivät Panu,Simo ja Tomi vielä yhden reissun puron suulle jolle kertyi matkaa leiristämme noin 6 km,hetken kalasteltuaan totesivat perhon heiton mahdottomaksi kovan vastatuulen takia. Panu oli Pekalta lainannut mukaan koneongen silläkin kokeiltiin mutta ei tuntunut olevan kaloja. Pojat tuumasivat että tuskimpa tuuli hetkeen laantuisi ja lähtivät jotostamaan takaisin leirin suuntaan.
Noin puolivälissä Simo esitti että pidetään rusinan syönti tauko ja niin tehtiin,paikka johon pysähdyimme oli kaunis hiekkaranta joka näytti aika matalalta,siitä huolimatta Tomi vispasi loton järvelle ja kelasi siiman sisään,perässä tuli ihan rantaveteen komean kokoinen rautu,äkkiä uusi heitto ja kala oli kiinni noin kilon kala joka saatiin ylös. Panu otti koneongen ja muutamien heittojen jälkeen hän sai saman kokoisen kalan.Sen jälkeen siirryimme hiukan rannan suuntaisesti mutta emme saaneet enempää kaloja tässä vaiheessa Hemmo ilmoitti käyvänsä suvantoon laskevalla purolla.
Tomi Ja Panu palasivat takaisin päin hiekkarantaa,he alkoivat heitellä uistinta järven pohjassa näkyvien tummien alueiden päälle ne olivat ilmeisesti jotain sammalta tai jotain muuta vastaavaa muuten pohja oli vaaleaa hiekkaa ja alueet olivat 20-30 rannasta.Tässä vaiheessa myöskin muu porukka oli tullut paikalle. Raudut ilmeisesti oleilivat noilla alueilla koska niistä haavittiin lähes tusina kookasta kalaa.

Harvoin on sattunut että on tullut päiviä että ei kalastella ollenkaan tällä reissulla sitten tuli semmoinen ei päivä vaan koko vuorokausi ja vähän siitäkin yli vettä tuli vaakana kovan tuulen siivittämänä,ei paljon viitsinyt ulos mennä teltasta muuta kuin tarpeilleen,onneksi oli ylämaan lintua ja muita vastaavia juomia, poltimme teltassa kahta trangiaan koska keli oli todella kylmä ja muuten olisi joutunut kömpimään makuupussiin.
Muistelimme teltassa varsinkin Paanun hurjaa nuoruusaikaa on muuten ollut melkoinen rasavilli nuorempana,ei negatiivisessa mielessä vaan positiivisessa mielessä. Samalla siinä tuli Tomin synttäritkin vietettyä on poika syntynyt unikeon päivänä,Tomi tarjosi synttäreiden kunniaksi vähän rommia ja kertoili juttuja mailman matkoistaan,aika levottomiakin välillä oli jutut niinkuin taisi olla kaikilla muillakin. Taaskin joutuu kehumaan Savotan jsp telttaa kesti hyvin sateen ei tullut vesi läpi ja tuulikaan ei sitä vienyt mennessään vaikka kyllä kovasti yritti.

Poroja alueella oli tosi paljon ja poromiehet niitä paimensi mopoilla ja mönkijöillä ja jopa helikopterilla, kyllä herätti ihmetystä kun kopteri ajoi poroja pitkin tuntureita varmasti hommalla oli järkevä selitys,mutta meille se jäi epäselväksi. Pari poromiestä kävi Hemmon pakeilla,kyselivät kaikenlaista olivat varmasti yhtä uteliaita kuin poromiehet joihin törmäsimme Sinotjaurella.

Lopuksi he ilmoittivat että emme saa kalastaa järvillä jotka olivat noin 4 km pohjoiseen leiristämme ,Hemmo kyseli että minkä takia emme saa lupa alueen kartan mukaan siellä sai kalastaa. Miehet vastasivat koska siellä on niin paljon poroja ja ne häiriintyvät. Olimme käyneet järvillä kalassa ennen kuin Hemmo törmäsi poromiehiin ja yhtään poroa siellä ei näkynyt,kova oli uho mennä senkin jälkeen,kiellon perustelu ei ollut uskottava ja sitä haluttiin uhmata. Emme kumminkaan niillä järvillä myöhemmin kalassa käyneet .

Muita kalamiehiä emme nähneet pilotin mukaan alueella piti olla joku muukin porukka mutta heihin emme törmänneet,Esso ja kumppanit olivat kuulevinaan sudenkin ulvontaa,pilotilta kyselimme pois tullessa että onko alueella susia niin vastaus oli ei, hän meinasi että ulisija oli ollut koira.
Yhtenä aamuna Pekka ja Keimo ponkaisivat ylös kovalla vauhdilla olivat kuulleet epämääräisiä ääniä teltan ulkopuolelta ja menivät yhdessä ulos katsomaan että mikä siellä mekastaa,teltan ulkopuolella oli moni satapäinen porolauma joka otti ritolat poikien ilmaantuessa teltan oviaukkoon,ei olla ikinä nähty Zerpan niin nopeasti ponkasevan makuulta ylös.Kaikesta huolimatta ihan hyvä reissu kaloja tuli kumminkin hyvin vaikka ei kelit suosineetkaan,tokihan me otamme vain sen verran kaloja ylös kuin me syömme loput päästämme takaisin elementtiinsä.Perhoista voisi sanoa että kyllä suunnilleen sama arsenaali kävi Tutturissa kuin on muillakin matkoillamme on kaloille kelvannut.

Iiriksen Kahvin Kalastajat Kotisivu

Back to content